Mutu-tuntuma ei kanna pitkälle

Ajatelkaa kokousta. Kuinka monesti päätökset tehdäänkään mutu-tuntumalta. Jollain on vahva mielipide tai joku vain osaa argumentoida asiansa paremmin. Mutu-tuntuma on perusasetelma suurimmassa osassa esimerkiksi yritysten sisäisiä palavereja.

Psykologit väittävät, että kaikki päätökset tehdään tunteella. Ehkä loppujen lopuksi näin on, en kiistä. Kuitenkin sen viimeisen tunteen "tämä on hyvä" olisi parasta syntyä vahvojen faktojen pohjalta.

Miksi faktat usein puuttuvat? Vastaisin lyhyesti: laiskuudesta. Faktojen kerääminen vie aikaa. Pitää laskea, selvittää tilastoja, selata nettiä, lukea kirjoja, kysellä. Helpompaa on vetää aavistuksen varassa. Monesti se riittää, mutta ei sillä parasta lopputulosta pitemmän päälle saada. Faktoihin tutustuminen tuo aivan uusia ideoita ja sitä kautta entistä parempia mielipiteitä.

Menetysresepti moneen on ahkeruus. Siihen kun vielä yhdistää kiinnostuksen faktoihin, niin menestys on taattu. Tarkista faktat ja olet tähti!

Joukkuehenki kantaa

Jääkiekon maailman mestaruuden juhlinnassa on moneen kertaan nostettu esiin Suomen joukkueen uskomaton joukkuehenki. Valmentaja Jalonen antoi paljon tunnustusta kapteeni Mikko Koivulle ja Mikko Koivu puolestaan kiitteeli koko joukkuetta taistelutahdosta ja voitonnälästä. Vaikka paperilla Suomen leijonat eivät olleet kaksinen ryhmä moniin muihin verrattuna, joukkueena kuitenkin ehdottamasti paras. Joukkuelajeissa se kantaa.

Sama tuli mieleeni tänään yöllä Taistelu Näsilinnasta 1918 kuvauksissa, jossa olin avustajana. Organisointi petti paikoitellen, aikataulut venyivät, kiire painoi päälle, tekijät olivat jatkuvasta yökuvauksista väsyneitä. Ryhmässä oli paljon hyvin nuoria, joille ei kummoista kokemusta voinut vielä olla. Kuitenkin paketti pysyi kasassa. Porukalla oli hyvä joukkuehenki. Sopivasti huumoria, ystävällisyyttä kaikkia kohtaan, rempseällä otteella.

Pienenä, mutta tärkeänä eleenä ohjaaja Claes Olssonin johdolla nostettiin pieni malja, ennen kuvausrupeaman alkua. Pieni ele, toistuvana rutiinina suuri vaikutus joukkuehenkeen ja kestävyteen vetää yöstä toiseen kuvauksia.

Parantumattamana laadunkehittäjäluonteena olisin voinut antaa manageroinnista taas kymmeniä parannusvinkkejä. Johtajuus ja joukkuehenki oli kuitenkin korkealla ja uskon tiimin pystyvän hyvään lopputulokseen. Tämä inhimillinen puoli korjaa aivan kuin itsestään erittäin monet manageroinnin puutteet.

Yleisesti voisi sanoa, että aivan liian vähälle jää päivittäisessä työelämän arjessa joukkuehenkeen panostaminen. Menestyvät johtajat ja esimiehet sen kyllä osaavat. Tusinajohtajat eivät.

Entinen General Electricin legendaarinen pääjohtaja Jack Welch on sanonut, että jokaisen päällikön ja johtajan tärkeä, jollei jopa tärkein tehtävä, on toimia joukkueensa seremoniamestarina. Pitää huoli siitä, että tiimi juhlii ja ottaa kaiken ilon irti voitoista. Se hioo joukkuehenkeä ja juhlinnan jälkeen jaksaa taas painaa kohti seuraavaa etappia.

Mielikuvituksettomuuden huiput

Massapostituksella lähtevät markkinointikirjeet eivät useinkaan ole kovin mielikuvituksellisia tai huomiota herättäviä. Malli on jotakuinkin, "että laitetaan joku esite menemään, niin eiköhän ne asiakkaat ala soitella."

Edes vähän yritystä oli pari viikkoa sitten toimistollemme tupsahtaneessa kirjeessä. Esite löytyi, mutta saatekirjeeseen oli vähän panostettu. Viimeisenä kirjeessä oli jotakuinkin seuraava toteamus "PS: Olisin halunnut lähettää kukkia, mutta ne eivät mahtuneet kirjeeseen. Laitoin mukaan kukan siemeniä, joten voit itse kasvattaa niistä kukat kesäksi". Ja todella, kirjeessä oli pieni kukansiemenpussi.

Kiva kikka jäi mieleen. Tosin en edelleenkään muista mikä firma oli kyseessä. Jotain IT-järjestelmää kauppasivat. Kuitenkin pointin markkinointikirjeessä pitäisi olla, että firma tai tuote jäisi asiakkaan mieleen. Tähän ei tämäkään kirje päässyt. Kuitenkin täytyy sanoa (ehkä kuvaa yleistä tasoa), että kirje oli parhaita, jollei paras markkinointikirje tänä vuonna minkä olen lukenut.